Otavan opisto: Uutta viiniä vanhassa leilissä
Vanhemmat otavalaiset muistavat vielä ne ajat, jolloin opiston johtajat marssivat kyläteitä pitkin kirkkoon joka sunnuntai, perässään satapäinen oppilaslauma. Pois ei jumalanpalveluksesta saanut jäädä kukaan. Ja yhtä selvä kuin kuri oli myös opiston oppisuunnitelma: maatalojen pojat ja tyttäret pitivät välivuoden juuri päätetyn kansakoulun ja aikuiselämän rajalla, täydensivät koulutietojaan, päättivät tulevasta työsarastaan tai saivat opistolla jopa ammattikoulutuksen kuten kodinhoitajat. Monille oli tärkeää pelkästään itsenäistyminen: ensi kertaa poissa kotoa.
Otavan opiston tarjoama koulutus ei enää ole yhtä suoralinjaista kuin rovasti Leinosen liperit. Tarkkaan ottaen otavalaisilla ei ole juuri käsitystä siitä, mitä opistolla nykyisin oikeastaan tehdään ja tapahtuu. Rehtoreitakin on vuosikymmenien mittaan tullut ja mennyt ilman että heitä olisi kylällä tavattu. Kuka esimerkiksi tuntee syksyllä 2014 virkaan astuneen Harri Jokisen?
Harri Jokisen, kasvatustieteiden maisterin ja erityisopettajan, matka Jämsänkoskelta Otavan opiston uudeksi rehtoriksi on johtanut puolen maailman kautta. Opiskelua Jyväskylässä, Helsingissä ja Ruotsissa seurasivat työtehtävät luokanopettajana, erityisopettajana, rehtorina ja sivistystoimenjohtajana mukaan lukien vielä työskentelyä pohjoismaisten ulkoministeriöiden selvityshankkeessa Tansaniassa samoin kuin toimimista erityisasiantuntijana YK:n mallikoululla Kosovossa ja lopulta kolmen vuoden ajan jopa Abu Dhabissa Emiraattien valtiollisessa peruskoulussa.
Harri Jokinen on jo nuorena ollut aktiivinen urheilija, opiskelu- ja työuransa ohessa hän on jatkanut menestyksellä erikoislajinsa eli soudun harrastamista – tai harrastukseksi sitä ei voi enää kutsua, sillä Jokisella on hallussaan viisi Suomen mestaruutta.
Opiskelua omaan tahtiin
Otavan opistolle Jokista houkutti koulun motivoiva ilmapiiri sekä täysin nykyaikaistettu ja edelleen kehittyvä opetusjärjestelmä. Opisto tarjoaa peruskoulun ja lukion kurssit ja molemmat sekä lähi- että etäopetuksena. Lähiopetus tarkoittaa: oppilaat – tällä hetkellä parikymmentä – käyvät koulua opistolla asuen. He ovat 16-20-vuotiaita nuoria, joiden peruskoulunkäynti on jostakin syystä keskeytynyt. Erityisryhmänä ovat maahanmuuttajanuoret, jotka eivät lähtömaassaan saaneet lainkaan tai riittävää peruskouluopetusta. He osaavat opistoon tullessaan jo auttavasti suomea, mutta saavat lisäksi tehostettua suomen kielen opetusta.
Opiston etäopetusjärjestelmään osallistuu hämmästyttävän suuri määrä oppilaita: 79 peruskoulua suorittavaa aikuista, 658 lukiolaista ja yli 1000 aineopiskelijaa ympäri Suomea! Monet koulunsa keskeyttäneet ovat vasta työelämään siirryttyään kiinnostuneet päättötodistuksesta tai jopa ylioppilastutkinnon suorittamisesta, jotkut haluavat nollata koulussa nukutut tunnit ja parantaa aineopiskelijoina todistuksen numeroita. Paljon on sitten niitäkin, joille opiskelu sinänsä eli aivojumppa on tehokkainta voimistelua – käyttäväthän aivot 30 % energiastamme! Etäopiskelijoissa on yli seitsemänkymppisiäkin eli kalkkeutumisesta ei tietoakaan. Opiskelun tahdin voi määrätä itse, esimerkiksi aikuislukio saattaa kestää 2-4 vuotta.
Vaikka jokaisella etäopiskelijalla on tavallaan oma kotiopettajansa, ei „kotiopettajaromansseja“ synny, sillä opettaja ja oppilas tapaavat toisensa tai opiskelutoverinsa vain tietokoneen ja kuvaruudun välityksellä. Myös tutkinnot tapahtuvat sähköisesti, tästä poikkeuksena ylioppilastutkinto, joka on suoritettava valvonnan alaisena joko opiston tiloissa tai jossakin muussa vastaavassa oppilaitoksessa. Monet opiskelijat näkevät opettajansa ja koulunsa ensi kertaa vasta osallistuessaan lukukauden päätösjuhlaan tai hakiessaan valkolakkinsa.
Vilkasta kurssitoimintaa
Otavan opistossa järjestetään muun koulutuksen lisäksi vuosittain monenlaisia kursseja, joiden painopiste on tieto- ja viestintätekniikassa sekä media- ja bänditoiminnassa. Tarjolla on myös vaikkapa kädentaitokursseja kuten 14. - 16. 11 järjestettävä korukivi- ja pronssikurssi. Kursseille voi ilmoittautua kuka tahansa kiinnostunut. Kurssiohjelmiin ja opiston koko opetustoimintaan voi tutustua verkossa: www.otavanopisto.fi/kurssitarjonta. Pihalla opiston pääsisäänkäynnin kohdalla on tiedotustaulu, jolta samoin voi käydä tutkimassa, mitä kursseja on tulossa: Lisätietoja voi kysyä myös puhelimitse 015/194 3552 tai käväistä hakemassa tiedotteita opiston toimistosta puutalon 1. kerroksesta.
Kylä ja koulu toimivaksi yhteisöksi
Kun opiston ja sen laajan oppilaskunnan välit jäävät teknisistä syistä etäisemmiksi, haluaisi rehtori Harri Jokinen tehdä opiston uudelleen läheisemmäksi otavalaisille, onhan opistolla ja kylällä pitkät yhteiset perinteet. Suunnitelmia ollaan kehittelemässä ja niistä kerrotaan tarkemmin, kunhan toteuttamismahdollisuudet on selvitetty.
Rehtori Jokisen omatkin etäsuhteet ovat työn alla: perhe asuu edelleen Jyväskylässä, sopiva asunto Mikkelistä on haussa. Miksei Otavasta? Jokinen: „Mikkelissä kaikki palvelut ja myös koulut Peppi-tyttärelle ovat lähellä“. Siinä se taas tuli: Otavan puuttuvat palvelut...Mutta kaikki aikanaan. Lisää Otavan opistosta: www.otavanopisto.fi
Otavan opisto (1892): Maalaisnuorison opinahjosta moderniksi kokeilevaksi verkko- ja aikuiskouluksi.
Opiston kakkosrakennus muutettiin sodan jälkeen entistä tilavammaksi korottamalla sitä yhdellä kerroksella. Rakennus toimii oppilasasuntolana ja tarpeen tullen siellä majoitetaan myös Kesähotellin vieraita. Tiesitkö, että marsalkka Mannerheimin työhuone on talossa alkuperäisessä asussaan säilytettynä?