Se on siinä: Mikkelin pitäjän aluejohtokunta
Keskusteluilta Huvikummussa pani miettimään.
Uusi aluejohtokunta kiinnosti: keskusteluiltaan Huvikummussa 16.11. 2016 oli saapunut kolmisenkymmentä osallistujaa. Heistä kymmenkunta edusti otavalaisia järjestöjä, joita aluejohtokunnan perustaminen eniten koskeekin. Illan alusti kauppaneuvos Leo Laukkanen, jolle on Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtajana kerääntynyt arvokasta kokemusta ja tietoa muillekin jaettavaksi. Mikkelin kaupungin puolesta vastasivat kysymyksiin valtuuston jäsen Kirsti Olkkonen ja kaupunginhallituksen jäsen Petri Pekonen. Illan juontajana toimi Pentti Raittila.
Leo Laukkanen totesi, että aluejohtokunta on välttämätön edellytys paikkakunnan kehitykselle omana alueenaan eikä vain kaupunkikokonaisuuden osana. Aluejohtokunta pystyy tekemään omia aloitteita ja itsenäisiä päätöksiä ja suunnitelmia sekä myös ne toteuttamaan budjetin rajoissa ja tarpeen mukaan yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa. Kaupunki myöntää aluejohtokunnalle tietyn määrärahan (minimi 30 000 euroa), ja alueen järjestöt hakevat suoraan aluejohtokunnalta avustusta toimintaansa ja hankkeisiinsa. Suuremmat hankkeet (koulut, päiväkodit, kirjastot, tiet jne.) kuuluvat jatkossakin kaupungin perusinvestointeihin, joiden suhteen aluejohtokunta voi toimia aloitteentekijänä, mutta ei toteuttajana. Järjestöjen kaupungilta tähän asti saadut vuosiavustukset jäävät aluejohtokunnasta riippumatta voimaan. Omatoimisuus ja talkoohenki on edelleen tarpeen niin järjestötyössä kuin aluejohtokunnan toiminnassakin.
Aluejohtokunnan kokoonpano
Aluejohtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joilla kaikilla on varajäsen. Jäsenten tulisi olla aktiivisia eri alojen osaajia, tulevaisuuteen suuntautuvia, eri-ikäisiä, ja heillä tulisi olla aikaa paneutua aluejohtokunnan työhön sekä omata kokemusta verkostotyöskentelystä mm. viranomaisten kanssa. Aiheellista olisi antaa jäsenpaikka myös vapaa-ajan asukkaille, koska nämä tuovat uuden näkökulman alueen tarpeisiin. Jäsenen poliittinen aktiivisuus on hyväksyttävä, mutta jäsenpaikka ei saa olla mikään palkintovirka. Aluejohtokunnan toiminnan on oltava mahdollisimman epäpoliittista; Leo Laukkasen mielestä esim. kaupunginvaltuutettu ei saisi toimia aluejohtokunnan jäsenenä.
Kylien neuvottelukunnan tai kyläseurojen ehdottamat jäsenet vahvistaa kaupunginhallitus koko valtuustokaudeksi.
Nimiäänestyksen voittaja: Mikkelin pitäjän aluejohtokunta
Uudelle aluejohtokunnalle oli useita nimiehdotuksia kuten Otavan tiensuunnan aluejohtokunta tai Otavan aluejohtokunta. Valtuustoäänestyksessä voitti kuitenkin „Mikkelin pitäjän aluejohtokunta“. Haukivuori, Ristiina, Anttola ja Suomenniemi ottivat pitäjä-nimityksen oman aluejohtokuntansa käyttöön jo vuonna 2015. Uuden aluejohtokunnan rajat eivät noudata tarkoin entisen maalaiskunnan aluerajoja, ja jotkut kylät saattavat vielä päättää liittyvänsä naapurialueen johtokuntaan, koska kylän toiminta (koulut, ostosmatkat ym.) on suuntautunut sinne päin. Esimerkiksi Kalvitsa halusi mukaan Haukivuoren aluejohtokuntaan. Suurin osa Rantakylää jää Mikkelin pitäjän aluejohtokunnan ulkopuolelle.
Ketkä saadaan mukaan?
Haukivuorella aluejohtokunta on varsin lyhyessä ajassa saanut aikaan jo paljon. Haukivuoren matkailun ja tuotteiden markkinointia on edistetty esittein ja kalenterein, keskustaa ja satamaa on kunnostettu, julkista liikennettä puolustettu näyttävästi, ja strategiassa on kaikkea asuntokartoituksesta rannan perheasuntohyödyntämiseen, opasteisiin ja pyöräteihin. Kauppaneuvoksen mukaan uuden aluejohtokunnan on lähdettävä liikkeelle vauhdilla, jotta kaikki tahot saadaan tempautumaan mukaan yhdessä yrittämiseen. Huvikummun keskusteluillassa vallitsi vielä melkoinen pessimismi: vaikka Otavassa on yli 30 yhdistystä, jokainen puuhailee itsekseen, ja varsinkaan nuorempia ei saada mukaan, koska he eivät halua sitoutua pitemmäksi ajaksi yhdistystoimintaan eivätkä päivätyön ohella enää jaksa tai pysty tulemaan kokouksiinkaan. Lisäksi uuden „pitäjän“ alue on hajanainen; kiinnostavatko jotain pientä kyläkuntaa toisten „pitäjäläisten“ tarpeet ja päinvastoin? Juuri tästä olisi nyt päästävä liikkeelle: Mikkelin pitäjän kyläyhdistykset ja –toimikunnat olisi koottava yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan, miten aluetoimikuntaa tulevaisuudessa käytellään kaikkien yhteiseksi hyväksi ja ketkä olisivat sopivat jäsenehdokkaat esiteltäviksi kaupunginhallitukselle.