Nuoriso ja kirjasto – yhteen vai erikseen?
Arvoitus: missä ollaan, kun paikalla ei ole ketään nuorta, vain muutama työikäinen, pari perheenäitiä ja loput 80 % eläkeläisiä? Ollaan tilaisuudessa, jossa käsitellään Otavan nuorisotalon, kirjaston ja eläkeläisten kerhotilan tulevaisuutta. Otava-Seuran järjestämään keskusteluiltaan oli lähetetty kutsu 600:lle Otavan kotitaloudelle, tiedotetta oli levitetty ympäri kylää. Kirjastokortin omistajia on Otavassa n. 450. Kuitenkin vain 30-40 henkeä saapui Otavan koulun aulaan tiistai-iltana 23.8. kuuntelemaan kaupungin suunnitelmien esittelyä.
Nuorisotoiminta kirjastoon?
Mistä oli kysymys? Kaupungin säästötoimet olivat poikineet virkamiesidean, että Otavan nuorisotyö ja kirjasto keskitettäisiin yhteen ja samaan tilaan Otavan kirjastoon, jolloin Nuorisotalosta voitaisiin luopua. Olisiko tällaisella suunnitelmalla onnistumismahdollisuuksia ja mitä hyötyä ja haittaa siitä seuraisi itse kullekin osapuolelle? Keskustelutilaisuudessa olivat mukana Kirjastotoimen Virpi Launonen, Liikunta- ja nuorisotoimen Antti Mattila ja Tilakeskuksen vuokrauspäällikkö Nina Hurri sekä Otavan koulun rehtori Heikki Oksa. Iltaa johdatteli Otava-Seuran puheenjohtaja Sami Koskiranta. Keskustelua käytiin niin vilkkaasti, että kaikki halukkaat eivät valitettavasti saaneet ääntänsä kuuluviin.
Kirjastotoimen johtaja Virpi Launonen: Ei henkilövähennyksiä, mutta lisää lainausaikaa automatiikan ansiosta.
Nuorisotoiminnan tuomisesta kirjastoon olisi suurin plussa kaupungille Nuorisotalon käyttökustannusten ja jatkoremonttien poisjääminen talon myymisen jälkeen. Toimenpide saattaisi myös taata sekä nuoriso- että kirjastotoiminnan jatkumisen Otavassa, koska käyttöaste on kummassakin erikseen varsin alhainen. Lainausluvut ovat pienemmät kuin niissä kaupungin kirjastoissa, joiden lakkauttamisesta on jo päätetty, ja „Nuokun“ nuoretkin ovat vähentyneet niin että kävijöitä on iltaisin vain kymmenkunta. Tosin muualta Suomesta saatujen kokemusten perusteella on turha toivoa, että kirjastoon „pakkosiirretyt“ nuoret innostuisivat nostamaan lainauslukuja, he korkeintaan saattavat viihtyä tilassa pelejä pelaillen ja keskenään seurustellen.
Kirjaston uudistustarpeet
Kahdensadan neliön suuruista kirjastosalia jouduttaisiin nuorisotoiminnan vuoksi remontoimaan: olisi tehtävä uusi keittiö sekä sosiaali- ja työtila kirjastonhoitajalle ja nuoriso-ohjaajalle, ainakin kolme hyllykköä poistettaisiin, yhteen salin päätyyn sisustettaisiin n. 36 neliön oleskelunurkkaus sohvineen ja pöytineen. Tämä tila olisi myös muiden kirjaston asiakkaiden käytössä. „Nuokun“ biljardi- ja pingispöytien tuomiseen jopa nuorisotoimen edustajakin suhtautui epäillen: nuorten tulisi tottua toisenlaiseen pelikulttuuriin. Hyllykköjen vähentäminen johtaisi tosin myös lainakirjojen lukumäärän alentamiseen, mutta kokoelmassa on nyt jopa 2000 teosta, joita ei lainata vuosittain kertaakaan. Otavassa yhtä kirjaa lainataan keskimäärin 1,87 kertaa vuodessa, kun muissa vastaavissa kirjastoissa vertausluku on 2,22–2,51. Tarjonnassa on siis supistettavaa ja parannettavaa. Lisäksi on huomattava, että ilmaiseksi voi tilata haluamansa kirjan tuotavaksi Mikkelin pääkirjastosta.
Otavan koulun rehtori Heikki Oksa: Kirjaston säilyminen on koulullemme tärkeää!
Kirjasto ja koulu
Otavan koululle hyvän yhteistyön jatkuminen kirjaston kanssa on tärkeää, joten Otavan koulun rehtori Heikki Oksa puolsi uutta suunnitelmaa, jos se olisi edellytys kirjaston säilymiselle. Jos kirjastoon saataisiin remontin ja nuorisotoiminnan myötä lisää oleskelutilaa ja pelejä, myös koululuokat voisivat käyttää niitä opiskeluun: mediakasvatus on päivän iskusana. Eräs kolmen alle kouluikäisen äiti ja innokas kirjaston käyttäjä oli huolestunut siitä, mitä nykyisistä lapsista tulee, jos koko ajan vain pelataan. Virpi Launonen totesi, että yhteiskunta on murroksessa ja on hyväksyttävä, ettei paperikirja ole enää ainoa oppimistapa.
Entä lainauksen automatisointi? Rehtori Oksan mielestä sen ansiosta koululaiset pääsisivät lainaamaan myös kirjaston ollessa aamupäivisin suljettuna. Myös muut lainaajat voisivat käyttää automaattia kirjastotilan ollessa iltaisin avoinna nuorisotoiminnan takia. Kaikkien arvostama kirjastonhoitaja Merja Matilainen jatkaisi kuitenkin asiakaspalvelussa entiseen tapaan eli työskentelisi 30 tuntia viikoittain. Koska nuoret voisivat tulla kirjastoon oleskelemaan ja pelaamaan myös päiväsaikaan, jolloin nuoriso-ohjaaja ei ole paikalla, saattaisi kirjastonhoitaja alkuaikoina joutua keskustelemaan nuorten kanssa käytöstavoista, ja vastaavasti nuoriso-ohjaaja joutuisi neuvomaan kirjastoasiakkaita lainausautomaatin käytössä. Antti Mattilan mukaan kirjaston kaikki uutuudet olisivat muidenkin kirjaston asiakkaiden käytettävissä eli sohvilla voisi istuksia eikä pelikonsoleita suljettaisi kaappeihin.
Liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Antti Mattila: Säästötoimenpiteet ovat tarpeen, mutta emme halua vähentää palveluja.
Mielipidekyselyn tulokset
Kesäkuussa 2016 julkaistiin kirjastotoimen puolesta netissä mielipidekysely, jossa otavalaiset voivat ottaa kantaa nuorisotoiminnan siirtämisestä kirjastoon. Määräaikana kyselyyn vastasi 106 henkilöä, joista 70 % vastusti ajatusta. Vastaajissa oli vain muutama nuori, eli kysely ei heitä kiinnostanut tai tavoittanut. Nuorilta itseltään ei tähän mennessä ole vielä muutenkaan kysytty heidän mielipidettään, mutta ennen lopullista päätöstä tämäkin aiotaan tehdä.
Nuorisotalon kohtalo
Nuorisotaloa on viime vuosina remontoitu mittavasti: uusi vesikatto ja uusittu koneellinen ilmastointi, uusitut vessatilat (putkivahingon jälkeen), uudet etusivun ikkunat, uutta keittiökoneistoa, kellarikerroksen sisäänkäynnin parantaminen. Kustannuksia lienee kertynyt yli 60 000 euron edestä. Nuorisotoimen Antti Mattilan mukaan remontit olivat välttämättömät, jotta toiminta yleensä voi talossa jatkua. Nyt talosta kuitenkin halutaan luopua, mutta myynti ei voi tapahtua niin kauan kuin talossa on kaupungin alaista nuorisotoimintaa tai ulkopuolinen tilankäyttäjä, jonka maksamat vuokratulot kattavat tilakustannukset.“Olohuoneen“ eläkeläisille tämä merkitsisi kerhotilan menettämistä, sillä eläkeläistoiminta ei ole kaupungin alaista vaan yksityistä, eivätkä eläkeläiset voisi millään maksaa nuorisotoiminnan lähdettyä niin korkeaa vuokraa kuin kaupunki edellyttäisi.
Tilakeskuksen vuokraustoimen johtaja Nina Hurri kertoi, että kaupungilla on „tahtotilaa“ eli se haluaa tarjota eläkeläisille tiloja vuokrattaviksi muualta Otavasta. Mitään korvaavaa ehdotusta hänellä ei kuitenkaan ollut esitettävänä, ainoastaan maininta, kuinka korpijärveläiset ovat ottaneet käytöstä jääneen koulun kylätalokseen. Eläkeläisten edustaja Hannu Karttunen kertoi ehdotuksesta, että eläkeläiset ostaisivat koko nuorisotalon, mikä tosin ainakin tällä hetkellä jää varojen puutteessa pelkäksi haaveeksi. Vanha päiväkoti, josta aikaisemmin kaavailtiin Otavalle kylätaloa, toimii nyt osittain kunnostettuna parinkymmenen opiston opiskelijan väistötilana asuntolaremontin aikana, ja talo saattaa remontin jälkeenkin jäädä opiston käyttöön eli sen kylätaloksi muuttaminen on epätodennäköistä.
Nuorisotalosta on jo tullut Tilakeskukselle useita ostokyselyjä, onhan ydinkeskusta kiinnostava paikka moneenkin liiketoimintaan. Sitäkin tärkeämpää olisi, että Otavassa mietittäisiin ajoissa, tarvitaanko täällä yhteistä kylätoimintaa ja siihen omia tiloja sekä miten suunnitelman voisi toteuttaa.
Tilakeskuksen vuokrauspäällikkö Nina Hurri: Julkisten tilojen yhteiskäyttöä pitäisi suosia enemmän.
Kuinka eteenpäin?
Koska Nuorisotalosta luopumisesta ei ole vielä lopullisesti päätetty, Antti Mattila tiedusteli tilaisuuden lopuksi, minkälaiset terveiset Mikkelin päättäjille voisi viedä Otavasta: ollaanko täällä yhdistämissuunnitelman puolesta vai vastaan? Osanottajilta kuultiin pari myönteistä mielipidettä, muuten vallitsi yleinen neuvottomuus, sillä monien mielestä asiasta oli turha olla enää mitään mieltä, kun siltä puuttui enää vain kaupunginhallituksen siunaus. Pettyneimpinä lähtivät kotimatkalle eläkeläiset, joiden kerhotilan tulevaisuus jäi yhtä epäselväksi kuin se oli ollut tilaisuuteen tullessakin. Pelkässä kaupungin mainitsemassa „tahtotilassa“ kun on hankala kenenkään kokoontua.