Miksi vanha kyläkirkko on Otava-Seuran hoidossa?
Kuvatekstit ylhäältä alas: 1. Kirkko kunnostamisen loppuvaiheessa n.1990 / 2. Kirkko 2015 / 3-4. Kirkon ikkunanpuitteita / 5. Takaseinä / 6. Sivuseinän varauloskäynnin uudet rappuset / 7. Pääovi rappusineen 2016.
Kun kylän oman arkkitehdin Ilmo Valjakan suunnittelema Otavan seurakuntatalo oli valmistunut, maaseurakunnan kirkkovaltuusto teki keväällä 1982 päätöksen kyläkirkon purkamisesta tarpeettomana. Tätä vastustettiin kyläkokouksessa, ja Otava-Seura pyysi 1983 rakennukselle Lääninhallitukselta suojelupäätöstä. Lääninhallitus valitettavasti vahvisti purkupäätöksen 1986, mutta Valtioneuvosto kielsi 1987 purkamisen valituksen johdosta. 1988 Museovirasto ja Ympäristöministeriö puolustivat rakennuksen suojelua ja lopulta Etelä-Savon Seutukaavaliitto alkoi selvittää „rukoushuoneen“ korjauskustannuksia ja niiden suorittajaa. Kaikkien päätösten taustalla oli mutkallista paperisotaa ja kiivaitakin neuvotteluja seurakunnan, Otava-Seuran edustajien ja kaupungin viranomaisten kesken. Seutukaavaliiton todettua, että kirkko on maakunnallisesti merkittävänä kohteena säilytettävä ja liiton tekemän kustannusennusteen valmistuttua (726.000 markkaa) seurakunta antoi luvan korjauksiin, „jos siitä ei aiheudu seurakunnalle kustannuksia“. Samalla seurakunta luopui kirkon purkamisvaatimuksista, mutta seuran toivomukseen saada hallintaoikeus kiinteistöön ei suostuttu eli se jäi seurakunnan omaisuudeksi.
1990 Otava-Seura haki virallisen rahankeräysluvan ja aloitti kansalaiskeräyksen. Jaettiin 2000 kpl Postisäästöpankin painamia keräyslomakkeita tekstillä „Otava-Seura ry:n kyläkirkon kunnostusrahasto. Pelasta palanen kulttuurimaisemaa. Mikkelin maaseurakunnan, Mikkelin maalaiskunnan ja Otava-Seuran vuonna1989 tekemän sopimuksen mukaan kyläkirkko kunnostetaan käyttöönsä.“ Lahjoittajat paikkakunnalta ja ympäri Suomea lähettivät isompia ja pienempiä rahasummia kirkkotilille (nykyisin OP FI35 5271 0420 2827 59).
Ympäristöministeriö oli valmis maksamaan puolet korjauskustannuksista, Rautaruukki antoi uudelle peltikatteelle tuntuvan alennuksen, monet muutkin hankkeessa tarvitut yritykset ja yksityiset tulivat laskutuksessa vastaan. Otavan ja Otavan kirkon historian tuntija, seuran hallituksen pitkäaikainen jäsen Raija Hänninen on elävästi kuvaillut kirkon kunnostamisvaiheen talkoita, jolloin naiset valmistivat läheisellä Pirttipurolla työmiehille muonitusta (sekin Röppään kartanon lahjoittamaa!); toivottavasti saamme pian lukea kirkon historiikin 2-osan (1. osa luettavissa seuran kotisivuilta).
Tässä lyhykäisesti vanhan kyläkirkkomme viime vuosikymmenten vaiheet monia „eturivin“ puolustajia erikseen mainitsematta. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tuomiokapitulin edustajat totesivat iloksemme kirkon esittelytaulun julkistamistilaisuudessa elokuussa 2015, että kirkko - „Rukoushuone“ - on syntyhistorialtaan ja muutenkin arvokas eli se tulee säilyttää. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että rakennuksen kunnossapito on edelleen Otava-Seuran huolena, joista suurin on tällä hetkellä kirkon ulkomaalauksen uusiminen.
On ollut ilo lukea facebookista, että monet uudetkin otavalaiset ovat valmiit säilyttämään edellisen sukupolven talkoilla pystyttämän ja kyläkuvaamme leimaavan perinnerakennuksen. Neuvottelemme kunnostustoimenpiteistä seuran tulevissa kokouksissa, joihin toivomme mahdollisimman monen kiinnostuneen osallistuvan. Kevätkokous pidetään maaliskuussa ja siitä ilmoitetaan hyvissä ajoin.