Kevätkokous 2017: Vaalit, kyläkirkko ja aluejohtokunta puhuttivat otavalaisia
Otavan kykäkirkko soveltuisi akustiikaltaan erinomaisesti pienimuotoisiin konsertteihin (tässä Kansalaisopiston lasten esitys kesällä 2016).
Otava-Seuran puheenjohtajan pallilla on ollut vilkas vaihtuvuus: viimeisten 5-6 vuoden aikana puheenjohtajana on toiminut viisi eri henkilöä, ja taas on valtikka siirtymässä uusiin käsiin, sillä vuonna 2015 puheenjohtajaksi valittu Sami Koskiranta on muuttanut paikkakunnalta K-kauppiaaksi Viitasaarelle. Kiitämme Samia seuran toimintaan osallistumisesta ja toivotamme menestystä uudessa toimipaikassa!
Koska puheenjohtaja valitaan sääntöjen mukaan vasta syyskokouksessa, tarvittiin väliaikaisratkaisua, jotta seura voi toimia siihen asti virallisesti. Niinpä kevätkokouksessa 20.2. 2017 valittiin puheenjohtajaksi syyskokoukseen asti seuran hallituksen jäsen Juhani Manninen, joka valittiin myös kevätkokouksen puheenjohtajaksi. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintakertomus, hyväksyttiin ja vahvistettiin saman vuoden tilinpäätös sekä myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus.
Koska Otavalle toivotaan edustajia seuraavassa valtuustossa, Otava-Seura pyrkii antamaan otavalaisille ehdokkaille julkisuutta, ja tarkoituksena on järjestää ennen vaaleja yleisötilaisuus, jossa ehdokkaat voisivat esitellä itsensä ja vastata äänestäjien kysymyksiin. Kevätkokoukseen oli nyt jo saapunut kolme otavalaista ehdokasta kertomaan itsestään: Laura Hämäläinen, opiskelija (Keskusta), Pirkko Kuikka, hoitoammateissa työskennellyt eläkeläinen (Kristillis-demokraatit) ja Leena Silvonen-Jokinen, Tuomiokapitulin notaari (sitoutumaton, Keskusta). Neljäs otavalainen valtuustoehdokas Kerttu Hakala (Vihreät) ei sairastumisen vuoksi voinut osallistua kokoukseen.
Muuta ajankohtaista Otavasta
Kokouksessa sivuttiin lyhyesti nuorisotalon epäselvää tilannetta, mopoverstashankkeen loppumista, kyläkeskustan jalankulkuväylistä ja opaskilvistä tehtyjä aloitteita sekä kesän 2017 kokkojuhlan suunnittelua (seuraava kokous Koulutilalla 23.3. 2017 klo 18.00).
Kyläkirkon („rukoushuoneen“) kuntokartoitus kesällä 2016 sekä tämän säilyttämiskohteeksi kirjatun rakennuksen omistussuhteet ja epäselvät tulevaisuudennäkymät puhuttivat kokouksen osanottajia, mutta todettiin, että tilanne jää toistaiseksi lepäämään, koska samanlaista pakottavaa kunnostustarvetta ei ole tällä hetkellä kuten se oli 1980-luvun lopulla, jolloin esim. vesivahinkoja oli jo kirkon sisäkatossa. Seuran kirkkotyöryhmän jäsen Tuula Virtanen laati kokouksen jälkeen kartoituksen tuloksista yksityiskohtaisemman tiivistelmän, joka julkaistaan erikseen tämän artikkelin lopulla.
Mikkelin pitäjän aluejohtokunta vasta hahmottumassa
Kevätkokouksen jälkeen Mikkelin kaupungin suunnittelija Olli Lahti kertoi muiden jo toimivien Mikkelin aluejohtokuntien työstä, koostumuksesta ja määrärahoista. Mikkelin pitäjän aluejohtokunta, joka aloittaa 1.6. 2017 ja johon Otava tulee kuulumaan, on rajoiltaan edelleenkin määrittelemätön, koska osa entisen maalaiskunnan kylistä liittyy muihin kuin Mikkelin pitäjän aluejohtokuntaan. Samoin on edelleen epäselvää, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä (yhteensä 7 + 7) asukasmäärältään suurin kylä Otava saisi aluejohtokuntaan. Nyt olisi löydettävä varteenotettavia ehdokkaita, joiden tulisi olla selvillä viimeistään asukkaiden kuulemiskokouksessa, jonka kylien neuvottelukunnan työvaliokunta järjestää 20.4. 2017 klo 17.30. Kokouksesta ja paikasta ilmoitetaan vielä tarkemmin sanomalehdissä ja järjestöpostituksella. Ehdotuksia voi tehdä jo aikaisemmin sähköpostilla ja facebookissa.
Aluejohtokunnille tulevien määrärahojen jakautuminen ja niiden kohdistaminen kunkin alueen/kylän tarpeisiin selvinnee Mikkelin pitäjän aluejohtokunnan osalta tarkemmin vasta sitten, kun se pääsee aloittamaan.
Tuula Virtanen:
Kyläkirkon tilanne
Otava-Seuran kunnostustyöryhmän tekemä kunnostustarveselvityksen peruskartoitus ja yhteenveto tehtiin kesän ja syksyn 2016 aikana. Peruskatselmuksessa asiantuntijana mukana oli arkkitehti Kirsti Kovanen sekä Otava-Seuran työryhmäläiset Raija Hänninen, Juhani Manninen ja Tuula Virtanen. Työryhmä päätti laajentaa Kirsti Kovasen ehdottaman kiireellisen eteläseinän maalaustöiden lisäksi kustannukset kattamaan koko rakennuksen kunnostuksen hinta-arvion, jossa oli puutöiden osuus ja materiaalikustannukset, nosturinvuokrat (kolmelta nosturiyritykseltä), maalaustyön osuus (kahdelta maalarilta) sekä yhdeltä peltiseppäyritykseltä (katon paikkaus, korjaus ja kellotornin katon uusiminen). Näistä toimenpiteistä saatiin hinta-arviot siitä, mitä koko rakennuksen korjaus ulkoapäin tulisi maksamaan. Arviot tehtiin yläkanttiin, jolloin päästiin realistisempaan loppupäätelmään ja saatiin esim. sähköstä, vedestä jne. aiheutuvat lisäkulut mukaan.
Kirsti Kovasen arvion mukaan eteläseinä on kiireellisin korjattava (olisi pitänyt korjata jo 10 vuotta sitten), kartoitus tehtiin siitä huolimatta koko rakennuksesta. Kunnostusselvitys ja kustannukset olivat pohjana rahoitusneuvotteluissa, jotka käytiin ja jotka olivat myönteiset. Omaan rahoitusosuuteen (1/2) olisi ollut mahdollisuus hakea rahoitusta eri säätiöiltä, mutta rahoitusten hakeminen olisi edellyttänyt nimellistä vuokrasopimusta rakennuksesta (Otava-Seuralla ei ole minkäänlaista sopimusta rakennuksen käytöstä eikä siitä, että rakennus olisi ollut Otava-Seuran hoidossa).
Työryhmän ja Tuomiokirkkoseurakunnan neuvottelussa seurakunnan edustaja hallintojohtaja Markku Salmi ilmoitti, ettei suostu sopimukseen. Myöhemmin hän ehdotti, että seurakunta voisi lahjoittaa tietyin ehdoin rakennuksen Otava-Seuralle, mihin työryhmällä ei ollut valtuuksia ottaa kantaa muutoin kuin suositella Otava-Seuran hallitukselle olla hyväksymättä ehdotusta. Tästä on seurakunnan edustajalle edelleen asianmukaisesti tiedotettu. Täten työryhmän puolesta asia oli loppuunkäsitelty.